1930-luku funktionalismi
Aikakaudelle tyypillisiä piirteitä:
- Pelkistetty moderni tyyli
- Vaalea yleisväritys
- Voimakkaat korostevärit
- Kiiltomaalaus
Tyylisuuntauksen muuttuminen 1920-luvun klassismista 1930-luvun funktionalismiin tapahtui vähitellen, eikä porraskäytävää voi välttämättä luokitella tarkasti kumpaankaan tyylisuuntaan, pikemminkin voidaan puhua siirty mätyylistä. Siirtymävaiheen koristetyyli Art Deco näkyi tavallisessa portaassa selkeimmin voimakkaina kontrasteina. Mustaa käytettiin hyvin vaaleiden pintojen tehosteena jalkalistoissa ja
kaiteissa.
Selkeimmin funktionalismin porrashuoneita leimaavat aulojen huippukiiltävät emalimaalipinnat, joiden pohjatyöt olivat vaativia; rappauspinnat tasoitettiin ja silotettiin moneen kertaan ja hienoimmat pinnat hiottiin useammassa työvaiheessa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Viimeistelykäsittelyjen aikana tilojen tuli olla ehdottoman pölyttömät. Täysin kovettuneet lakkamaalipinnat saatettiin lisäksi
puleerata hienolla kiillotustahnalla. Muilla pinnoilla käytettiin öljy- tai lakkaöljymaaleja ja maalauspohjan struktuuri sai näkyä ja elävöittää niitä.
Väripintojen jako ei enää porrashuoneiden auloissa seurannut aikaisemmin luonnollisia rakenteiden rajakohtia, vaan pinnat jaettiin värillä erilaisiin kuviokenttiin varta vasten tehdyn suunnitelman mukaan. Kemiallisesti valmistettuja kirkkaita värejä – kromikeltaista ja punaista, kobolttisinistä ja kromi- ja sinkkivihreitä – käytettiin osana pintoja. Voimakasväristen pintojen tai korostevärien vastapainona suuret pinnat jäivät vaaleiksi. Koristeet eivät enää kuuluneet tähän pelkistettyyn tyyliin.