Harald Arnkil, kuvataiteilija, väritutkija sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun entinen taiteen ja väriopin lehtori, kertoo, että värihavainto riippuu tilasta ja että väriä ja tilaa ei voi erottaa toisistaan.
Värin havaitseminen riippuu monista asioista, alkaen subjektiivisesta havaintokyvystämme. Fyysinen ympäristö, kuten tilan koko ja korkeus sekä pintamateriaalit vaikuttavat siihen, miten koemme värin sisätiloissa.
Valaistuksen vaikutus värin ja tilan kokemiseen
Yksi värien havaitsemiseen eniten vaikuttavista tekijöistä on valaistus. Värit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa tilan ja valon kanssa.
Suunnittelussa on tutkittava ensin valon ja tilan välistä vuorovaikutusta – ennen kuin kokonaisuuteen lisätään värit.
Luonnonvalo. Paljonko luonnonvaloa tilaan tulee? Päivänvalo ei ole staattista, joten tunnelma voi muuttua huomattavasti vuorokaudenajasta tai ikkunoiden määrästä ja sijainnista riippuen, minkä vuoksi koettu väri vaihtelee.
Keinovalo. Luonnonvalon lisäksi myös keinovalolla on tärkeä rooli siinä, miten havaitsemme värit erilaisissa tiloissa. Kymmenen vuotta sitten valonlähteen valinta oli monimutkaisempaa kuin nykyään, koska kukin lampputyyppi tuotti erilaisen spektrin. Nykyään useimmissa sisustusvalaisimissa on LED-lamput. LED-tekniikka kehittyy nopeasti, nykyaikaisten LED-valaisimien värintoistoindeksi (CRI) voi olla korkea ja joissakin tapauksissa valon värilämpötilaa voi säätää.
Valaistuksen vaikutus väriin. Valaistus voi myös vahvistaa tai kumota värin vaikutusta. Esimerkiksi matala, kellertävä värilämpötila korostaa puun lämpimiä sävyjä ja luo näin viihtyisän tunnelman esimerkiksi hotellin tai ravintolan tiloihin.
Valaistustilanteeseen sopeutuminen. Ihmissilmä pyrkii aina löytämään ympäristöstään tasapainon: aivojemme näköjärjestelmä on kehittynyt jatkuvaa valon spektriä varten. Kun siirrymme pilvisen päivän viileästä valosta lämpimästi valaistuun ravintolaan, kaikki pinnat näyttävät aluksi kellertäviltä, mutta jonkin ajan kuluttua näkömme on sopeutunut uuteen valaistustilanteeseen. Pystymme havaitsemaan värit suhteellisen samoin eri valaistuksissa.
Vaikuta värivalinnoilla tilan hahmottamiseen ja esteettömyyteen
Eri tekijät vaikuttavat siihen, miten havaitsemme värejä. Sisätilassa käytetyt värit puolestaan vaikuttavat siihen, miten tila koetaan. Väri voi esimerkiksi vaikuttaa käsitykseen huoneen koosta, sillä se voi saada tilan tuntumaan avoimemmalta, suljetummalta, kapeammalta tai leveämmältä.
Värien avulla tilasta voidaan tehdä myös esteettömämpi, esimerkiksi korostamalla värillä porrasaskelmia tai parantamalla uloskäynnin näkyvyyttä. Kaikki julkiset tilat tulisi suunnitella esteettömyys huomioiden, ja väreistä voi olla tässä paljon apua. Funktionaalisuus ei sulje pois estetiikkaa, vaan tilan suunnittelussa on otettava huomioon molemmat.
On hyvä pitää mielessä, että ihmiset voivat kokea värit eri tavoin: kaikki eivät pidä keltaista piristävänä tai sinistä rauhoittavana värinä. Jos värien valinta on vaikeaa, voi tuntua houkuttelevalta valita "neutraali" valkoinen, harmaa tai musta, mutta nekin ovat värejä. On myös pohdittava värien välisiä kontrasteja ja sitä, miten ne vaikuttavat tilan hahmottamiseen.
Tarvitsetko apua värien valintaan? Ota yhteyttä Tikkurilan värisuunnittelupalveluun!
Näin värit vaikuttavat tilan identiteettiin
Värit voivat auttaa luomaan identiteettiä ja tunnelmaa. Värit ovat loistava tapa luoda tai muuttaa tilan identiteettiä. Mikä on tilan tärkein tehtävä? Pitääkö tilan olla kodikkaan viihtyisä vai herättää kiinnostusta nähdä, mitä se pitää sisällään?
Otetaan esimerkiksi käyttäjäystävällinen värisuunnittelu Helsingin Lastensairaalassa, jossa värikkäät maalit piristävät tilaa. Maalien avulla paitsi luodaan pintoja, jotka täyttävät tiukimmat kestävyys- ja hygieniavaatimukset, myös helpotetaan rakennuksessa liikkumista ja edistetään hyvinvointia.
Ihanteellisen värisuunnitelman luomisessa on tärkeää ottaa huomioon myös tilan historiallinen identiteetti: sen edustama historia sekä rakennuksen ja sen ympäristön kulttuuri. Tästä hyvä esimerkki on Jungmann, Helsingissä sijaitseva satavuotias jugendrakennus, jossa sisustussuunnittelua ohjasivat historia ja nykyaikaiset rakennusvaatimukset. Valitut värit kunnioittavat rakennuksen historiallista jugendtyyliä.
Lisää kirjallisuutta aiheesta
Harald Arnkil, 2013: Colours in the Visual World. Aalto University.
Karin Fridell Anter, Ulf Klarén (edit.), 2017: Colour and Light: Spatial Experience. Taylor & Francis Group
Karin Fridell Anter, 2000: What Colour is the Red House? Perceived Colour of Painted Facades. Royal Institute of Technology.
