Määritelmät betonilattioiden suunnitteluun
Polymeeri
Aine, joka koostuu monesta yhteen liittyneestä pienimolekyylisestä rakenneyksiköstä. Näiden lukumäärä on niin suuri, että muutaman yksikön lisäys tai vähennys ei enää vaikuta aineen ominaisuuksiin. Alkuperänsä mukaan polymeerit jaetaan toisaalta luonnon polymeereihin ja keinotekoisiin eli synteettisiin polymeereihin, toisaalta epäorgaanisiin ja orgaanisiin polymeereihin. Polymeerien nimet johdetaan usein niiden rakenneosien kemiallista koostumusta kuvaavista systemaattisista nimistä.
Orgaaninen polymeeri
Polymeeri, jonka molekyylin runko muodostuu pääasiassa toisiinsa liittyneistä hiiliatomeista. Hiilirunko voi olla suora tai haarainen ketju tai muodostua toisiinsa liittyneistä renkaista. Siihen liittyy yleensä muita atomeja, tavallisimmin vetyä, typpeä tai happea.
Hartsi
Kiinteä, puolikiinteä tai nestemäinen, usein suurimolekyylinen, orgaaninen aine. Kiinteät hartsit voidaan useita kertoja sulattaa ja palauttaa kiinteäksi. Hartsit voivat olla joko luonnonhartseja tai tekohartseja. Luonnonhartsit ovat kasveista, varsinkin havupuista, erittyviä sitkeitä nesteitä. Tekohartsit ovat synteettisesti valmistettuja esipolymeerejä.
Polymeerimassa (pinnoitemassa)
Materiaali, joka koostuu kahdesta tai useammasta selvästi erottuvasta faasista, joista toinen polymeeri on sideaineena ja toinen (rakeinen) runkoaineena.
Kovete
Komponentti, joka saa aikaan polymeroitumisreaktion polymeerimateriaalissa tai maalissa.
Lisäaine
Fysikaalisesti tai kemiallisesti aineen perusominaisuuksiin vaikuttava aineosa, joka ei ole aineen perusominaisuuksien kannalta välttämätön.
Impregnointi
Nesteen imeyttäminen huokoiseen aineeseen, esimerkiksi betonipintaan.
Viskositeetti
Nesteen tai kaasun sisäisistä rakenneominaisuuksista johtuva molekyylien välinen virtausvastus. Mitä pienempi viskositeetti on, sitä juoksevampaa neste tai kaasu on.
Lattiamaali/-pinnoite/-massa
Lattiarakenteen päällimmäinen esteettinen tai suojaava kerros, joka on suunniteltu suojaamaan ja antamaan ulkonäköä lattialle.
Lakka
Pintakäsittelyaine tai pohjustusaine, joka kovettuessaan muodostaa alustaan tarttuvan ja läpinäkyvän kalvon. Lakka koostuu sideaineista (yleensä polymeeri) ja se voi myös sisältää liuotteita, ohenteita, kovetteita sekä muita lisäaineita.
Maali/pinnoite
Pintakäsittelyaine, joka kovettuessaan muodostaa alustaan tarttuvan ja peittävän kalvon. Pinnoite koostuu sideaineista (yleensä polymeeri) sekä pigmenteistä. Se voi sisältää liuotteita, ohenteita, kovetteita sekä muita lisäaineita.
Kemiallisesti kovettuva pinnoite/maali, reaktiopinnoite/maali
Kovettuu kemiallisessa reaktiossa sideaineen verkkoutuessa. Kemiallisesti kovettuvat maalit jaetaan yksi- ja kaksikomponenttisiin tuotteisiin.
Yksikomponenttinen maali
Kemiallisesti kuivuva tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa ilman hapen tai kosteuden kanssa tai tuote, joka kuivuu fysikaalisesti.
Fysikaalisesti kovettuva pinnoite/maali/lakka
Yksikomponenttinen tuote, joka kuivuu pelkästään liuottimen haihtumisen seurauksena.
Kosteuskovettuva pinnoite/maali/lakka
Kemiallisesti kovettuva tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa kovetteen kanssa.
Kaksikomponenttinen pinnoite/-maali/-lakka
Kemiallisesti kovettuva tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa kovetteen kanssa.
Täyteaineet
Mineraalipohjaisia, rakeisia tuotteita, joita käytetään valmistettaessa pinnoitetta, tai lisätään pinnoitteisiin käytön yhteydessä.
Pigmentti
Kiinteä hienoksi jauhettu väriaine, jota käytetään massoissa, pinnoitteissa ja maaleissa antamaan väriä ja peittävyyttä (väripigmentti) tai suojaamaan pintaa korroosiolta.
Liuote
Neste, joka pystyy liuottamaan toista ainetta (esim. hartseja). Liuote on yleensä orgaaninen (esim. alkoholi, tärpätti, lakkabensiini, ksyleeni) tai epäorgaaninen (esim. vesi, rikkihappo) aine.
Ohenne
Aine, jota käytetään pienentämään pinnoitteen viskositeettia. Ohenne voi olla usean liuotteen seos. Ohenne valitaan pinnoitteen valmistajan ohjeen mukaan.
Vesipohjainen maali/pinnoite/massa
Aine, jossa vesi on liuottimena.
Alustan esikäsittely
Pinnoitusalustalle ennen pintakäsittelyä tehtävät toimet.
Pohjustus
Käsiteltävän alustan ensimmäinen käsittely. Sen tarkoituksena on parantaa pinnoitteen tartuntaa, tasata alustan huokoisuuserot ja estää varsinaiseen pinnoitteeseen kuplien ja huokosten syntyminen.
Itsesiliävä massa
Materiaali, jonka pinta massan levityksen ja tasoituksen jälkeen pyrkii siliämään itsestään.
Hierrettävä massa
Materiaali, jossa runkoaineen (hiekka) määrä on niin suuri, ettei massa leviä ja tiivisty ilman hiertoa.
Lähde: Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2003, by 49 / BLY 10