Rappausalusta

Julkisivumateriaaleista rappaus on tiilen kanssa vanhimpia pintamateriaaleja. Rappauksen kestosta julkisivumateriaalina ovat esimerkkinä lukuisat pitkään säilyneet julkisivut. Nykyään vanhojen rakennusten korjausrappaukset ja myös kokonaan uudelleenrappaukset pyritään tekemään samankaltaisilla laasteilla, joilla rappaus on aikoinaankin tehty. Käytännössä tämä edellyttää rappausanalyysin tekemistä vanhasta laastista ennen uuden rappauslaastin koostumuksen määritystä.

Oikein tehtynä, oikeissa olosuhteissa ei rappaus edellytä runsasta sementtimäärää. Mikäli rappausanalyysia ei tehdä korjattaessa vanhaa rappausta, on syytä käyttää kalkkirikasta laastia. Näin vältetään mm. mahdolliset kutistumahalkeamat.

Rappaukset voidaan jakaa laastissa käytettyjen sideainemateriaalien keskinäisen suhteen mukaan seuraavasti:

• kalkkirappaus
• kalkki/sementtirappaus ja
• sementtirappaus.

Laastin ominaisuudet määräytyvät mm. hyvästä runkoaineksesta ja hyvälaatuisista sideaineista; kalkista ja sementistä, sekä mahdollisista lisäaineista. Lisäaineina käytetään mm. huokostimia, joilla parannetaan laastin pakkasenkestävyyttä.

Lisähuokostuksen käyttö pakkasenkestävyyden kannalta on sitä tärkeämpi, mitä enemmän sementtiä laasti sisältää. Kokemukset kalkkilaastien pakkasenkestävyydestä ilmastossamme ovat hyvät.

Koska kalkkilaastin vetolujuus suhteessa puristuslujuuteen on parempi kuin sementtipitoisilla laasteilla, myös kutistumahalkeamien ja tartunnan menettämisen riskit ovat vähäisemmät.

Esimerkkejä laastien lujuuksista:
 

Lähde: Hyvinkään Betoni
 

Kalkkirappaus

Puhdas kalkkilaasti on teknisiltä ominaisuuksiltaan huokoisin ja "heikoin". Laastissa olevaan kalkkikiveen sitoutuu hiilidioksidia laastin ollessa kosteaa, jolloin tämä osa rappauksesta kovettuu eli karbonatisoituu. Tämän mukaisesti on ensiarvoisen tärkeätä huolehtia rappausten kosteana pitämisestä laastin sitoutumisvaiheessa.
 

Kalkkisementtirappaus

Yleisin laastityyppi maassamme on kalkkisementtilaasti. Kalkkisementtilaastin lujuus ja huokoisuus riippuu käytetystä kalkkisementtisuhteesta, joka ilmoitetaan painoyksikköinä, kuten laastin sisältämä runkoaineksen eli hiekan määräkin. Esim. merkintä KS 65/35/500 tarkoittaa (K=kalkki, S=sementti) laastia, joka sisältää kalkkia 65 kg, sementtiä 35 kg ja hiekkaa 500 kg. Mitä enemmän rappauslaasti sisältää sementtiä, sen lujempi ja kovempi rappauspinta on.

Rappauksen kostuttaminen korostuu myös käytettäessä sementtiä sisältäviä laasteja, koska sementti tarvitsee kosteutta hydratoituakseen l. kovettuakseen.
 

Sementtirappaus

Tämä on lujin laastityyppi, jota käytetään normaalisti ohutrappauksiin ja tartuntarappauksiin. Kalkkirappauksien ja heikkojen (= enemmän kalkkia kuin sementtiä) kalkkisementtirappausten paikkauksiin se ei sovellu.

• Läpivärjätty pintarappaus
Pintarappauslaastiin voidaan myös lisätä värijauhetta l. pigmenttiä, jolloin rappauspinta ei välttämättä tarvitse varsinaisesti maalausta, vaan väri on jo laastissa. Tällä menetelmällä voidaan vähentää myös kalkkimaalauskertoja (normaalisti 3-7 kerran kalkkimaalaus). Myös valmiiksi tehtaalla sävytetty kalkkisementtipinnoite, kuten Finnseco KS kalkkisementtipinnoite, on käyttökelpoinen vaihtoehto.

• Terastirappaus (mineraalirappaus)
Terastirappaus tehdään käyttämällä laastissa esim. värillistä kiviainesta, joka pestään hiertämisen jälkeen esille. Kiviaineksen tilalla voidaan myös käyttää mm. lasirouhetta.

• Revitty rappaus
Hierretty pintarappaus revitään karkeaksi naulalaudalla.
 

Rappauspinnan ominaisuudet

Rappauksen lujuus
Rappauskerrosten lujuuden tulee pienentyä edettäessä pohjasta pintaan, eli sementin osuuden tulee pienentyä laastissa.

Esimerkki

• Tartuntarappaus; laastina kalkkilaasti K 100/600 ja hiekan raekokona max 4 mm. Kun tähän laastiin lisätään SFS 3165 (ENV 197-1:1992) mukaista rakennussementtiä, tyyppi CEM I 42,5 R (megasementti) suhteessa 1:10 eli 105 kg sementtiä laastikuutiota kohden. Lopullinen laastikoostumus seinällä KS 65/35/400.

• Täyttörappaus; laastina edelleen kalkkilaasti K 100/600, 4 mm:n kivellä, sementin lisäys nyt 1:11, eli 90 kg laastikuutiota kohden, jolloin laastikoostumus on KS 70/30/420.

• Pintarappaus; laastina edelleen kalkkilaasti K 100/600, nyt kuitenkin voidaan runkoaineksen maksimiraekooksi valita esim 1,2 mm eikä sementtiä välttämättä lisätä lainkaan.