Kertaustyylit - Uusrenessanssi 1870 - 1900
Kertaustyyleistä suosituimmaksi nousi uusrenessanssi, jonka vaikutus levisi nopeasti ympäri maata ja sai kansanomaisia toteutuksia myös maaseutupitäjissä. Koristeosia puisiin julkisivuihin tehtiin vannesahaamalla, sorvaamalla, poraamalla ja koristeveistämällä, tyyli saikin myöhemmin nimekseen ”nikkarityyli”. Rakennusten julkisivujen ylenpalttisen koristeellisuuden vastapainoksi värisävyt olivat rauhallisia, pehmeästi siirtyviä, pääosin umbrista ja terroista valmistettuja.
Rakennusten yksityiskohdat erottuivat tummempina
Suuri muutos tapahtui siinä, että arkkitehtuurin jäsennöivät osat, kuten listoitus, ikkunoiden ja ovien vuorilaudat tuli nyt maalata tummemmiksi kuin seinäpinnat. Ikkunoiden värinä käytettin poltettuja terroja, luonnon umbria sellaisenaan tai poltettuina versioina. Rakennukset saivat tätä muutosta vastustavien asiantuntijoiden mukaan ”sulkeutuneen ilmeen”.
Värityksen inspiraationa aidot kivilajit ja kuultavat puulaadut
Rakennusten värityksessä käytettiin vain muutamaa lähtöpigmenttiä, joista tehtiin sitten vaalennoksia sävy -sävyyn eri osien maalaukseen. Julkisivun jäsentelyyn tarvittiin tavallisimmin 2 - 5 eriväristä pigmenttiä. Väreinä käytettiin kellanharmaita,ruskeanharmaita ja vihertävänharmaita, jotka jäljittelivät värillään aitojen kivilajien värejä. Lähtökohtina ovat olleet kotimaiset graniitit, hiekkakivet ja kalkkikivet.
Joissakin koristeosien viisteissä, kaiverruksissa ja kaseteissa voitiin käyttää voimakkaampia korostevärejä kuten terrakotan punaisia ja erilaisia sinisen sävyjä. Ikkunoiden ja ovien värityksessä käytettiin tummia maaväreistä sekoitettavia sävyjä. Joissakin kohteissa laseerauksella ja ootrauksella viimeisteltiin ovet ja ikkunapuitteet.
Puurakennusten julkisivuissa väriskaala oli ”syvempi ja mehevämpi” kuin kivirakennuksissa, koska pellavaöljymaali voitiin pigmentoida ilman valkoista ainesosaa. Pellavaöljyvernissaan sekoitettiin vain värillistä pigmenttiä siten, että puumateriaali sai kuultaa käsittelykerroksen alta sopivasti. Uudisrakennusten malauskäsittely antoi tällä tavoin vaikutelman kuin talo olisi vuorattu jalommista puulaaduista höylätyillä laudoilla. Julkisivujen muutenkin runsas jäsentely ja koristelu sai joskus rinnalleen vielä sablonilla toteutettuja maalauskuvioita.
