Betonilattioiden esikäsittelymenetelmät

Liekkiharjaus

Liekkiharjauksessa käytetään hyväksi asetyleenihappiliekin korkeaa lämpötilaa (n. 3100°C). Kuumuus haihduttaa betonin runkoaineksen kideveden ja aiheuttaa nopean rapautumisilmiön tai palamisen lattian pintaosassa.

Liekkiä kuljetetaan tasaisella nopeudella pitkin lattian pintaa. Kuljetusnopeus ja puhdistustulos ovat luonnollisesti riippuvaisia betonin ominaisuuksista, kuten suunnittelulujuudesta, tiiviydestä, kosteudesta, tekotavasta ja vanhojen lattioiden osalta aikaisemmista käsittelyistä, pinnoituksesta ja likaisuudesta. Liekkiharjattu betonilattia ei vaadi normaalisti mitään lisäkäsittelyä, vaan soveltuu sellaisenaan pohjustus- ja pinnoitustöihin.

Suihkupuhdistus

Suihkupuhdistusta käytetään jossakin määrin myös betonilattioiden puhdistukseen. Puhdistustulokseen vaikuttavat puhalteen ominaisuudet, kuten kovuus, raekoko ja -muoto sekä materiaali.

Puhallusmateriaaleina käytetään mm. luonnonhiekkaa, murskattua kvartsia, mineraalikuonaa, alumiinioksidia, piikarbidia, lasi- ja mineraalihelmiä, teräshiekkaa, teräslankakatkoja ja eräitä kovia orgaanisia aineita, kuten esim. pähkinänkuorta. Kustannussyistä tällä hetkellä käytetyimmät puhalteet ovat luonnonhiekka ja kvartsi. Muita puhalteita käytetään etupäässä metalliteollisuuden piirissä. 

Suihkupuhdistus onkin soveliain teräsrakenteiden puhdistustapa. Betonirakenteissa puhdistustapa soveltuu seinä- ja kattopinnoilla muottiöljyn ja sementtiliiman poistoon, mutta betonilattioiden puhdistustulos saattaa olla varsinkin paksumpien pinnoitteiden osalta epätyydyttävä ja epätaloudellinen.

Kuivan suihkupuhdistuksen haittapuolena on lisäksi runsas pölyäminen. Pölyhaittaa vähennetään käyttämällä vettä puhalteen joukossa, jolloin puhutaan märkäpuhalluksesta, vakuumipuhalluksesta ja vesihiekkapuhalluksesta. Puhdistustavan käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon suojaustoimenpiteiden tarve, kuonanpoisto ja lattian kuivatus vesisuihkupuhdistuksissa ennen varsinaisia lattiankäsittelyjä.

Sinkopuhdistus

Vuoden 1987 lopulla Suomessa alettiin käyttää Blastrac-metallikuulasinkoja. Nämä laitteet on rakennettu lattioiden puhdistukseen ja ne toimivat täysin pölyttömästi. Lattiaa puhdistavana materiaalina ovat erikokoiset ja -muotoiset metallikuulat, jotka iskeytyvät kovalla voimalla lattiaan. Iskupaikassa on myös tehokkaan imurin imuaukko, joka imee pölyn ja kuulat pois; kuulat raskaampina palaavat uuteen kiertoon. Teräskuulan koolla ja sinkopuhaltimen kulkunopeudella säädetään puhalluksen syvyyttä ja tehokkuutta sekä lattian pintaprofiilia. 

Uusia imubetonilattioita puhdistettaessa puhdistusjälki vastaa aina vähintään BY 31:n vaatimusten mukaista pintahiontaa. Käsin hierrettyyn betonilattiaan sinkopuhallus on yleensä liian tehokas, eli puhallusjälki tulee epätasaiseksi johtuen betonin heikosta pintakerroksesta. 

Vanhojen ohutkalvolattiapinnoitteiden poistossa laite on erittäin tehokas ja soveltuu käytettäväksi hyvin tiloissa, joissa teollinen tuotanto on käynnissä. Menetelmä on pölytön ja hiljainen verrattuna muihin perinteisiin puhdistustapoihin.

Jyrsintä, hakkurit

Jyrsimillä ja hakkureilla voidaan betonilattian pinnasta poistaa vanhat, useiden millimetrien paksuiset pinnoitteet kerralla. Tehokkaimmilla jyrsimillä työstösyvyys on noin 10 mm. Varsinkin betonilattiaan imeytyneiden rasvojen ja öljyjen poistamiseen menetelmä on erittäin hyvä. 

Jyrsimet ovat joko paineilma-, polttomoottori- tai sähkökäyttöisiä. Terät ovat vaakasuorassa asennossa rummun kehällä, ja rummun pyörivä liike aiheuttaa terien betonilattiaa rikkovan vaikutuksen. Teriä on erilaisia aina sen mukaan, minkälainen betonilattia on kysymyksessä ja mitä lattiasta halutaan poistaa. Eräät jyrsinmallit ovat liitettävissä pölynimuriin pölyhaittojen eliminoimiseksi. Jyrsintä tehdään yleensä kahteen kertaan siten, että jyrsintäsuunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vasten. Hakkurit toimivat paineilmalla. Hakkurivarressa on 1-7 ristipäätalttaa, joilla betonilattian pinta rikotaan. Puhdistusjälki molemmissa puhdistustavoissa on epätasainen.

Jyrsinnän profiili on karkeudeltaan noin 0,5-1 mm ja hakattu pinta tätäkin karkeampi. 

Lakkaus- ja maalauskäsittelyjä varten on betonilattia vielä hiottava tasaisen, kulutusta kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Karkea pinta sopii erinomaisesti massojen ja pinnoitteiden alustaksi.

Suolahappopeittaus

Suolahappopeittaus on nopea ja helppo tapa poistaa sementtiliimakerros betonipinnoilta. Happopeittaus tehdään 5-10-painoprosenttisella suolahappoliuoksella (3-5 osaa vettä ja 1 osa väkevää suolahappoa). Ennen happopeittausta kannattaa lattia kastella siten, että rosoiset alueet imevät vettä. Kastelun jälkeen betonipinnalla ei saa olla vesilätäköitä, vaan alustan on oltava tasaisen kostea. Happoliuos levitetään lattialle esim. kastelukannulla ja leviämistä autetaan harjaamalla. Suolahapon vaikutuksesta sementtiliima liukenee voimakkaasti kuohuen. Liukeneminen kestää n. 5 min., minkä jälkeen syntynyt neutraali liete huuhdellaan pois runsaalla vesimäärällä.