Tikkurilan laaja valikoima tuotteita betonipinnoille täyttää sisä- ja ulkotilojen betonilattioiden käyttöturvallisuuteen, kestävyyteen ja esteettiseen ulkonäköön liittyvät vaatimukset. Oikein valittu pintakäsittely-yhdistelmä lisää betonilattian pintalujuutta, estää pölyämistä ja helpottaa puhdistamista. Se parantaa lattian kemiallista ja mekaanista kestävyyttä, sekä estää lian, öljyjen ja erilaisten kemikaalien imeytymistä. Betonilattian pintakäsittelyn valinta riippuu lattiaan kohdistuvasta rasituksesta. Betonilattioiden pintakäsittelymenetelmiä on aina kevyestä pölynsidontakäsittelystä lakkaukseen ja maalaukseen tai kovaa kemiallista ja mekaanista rasitusta vaativiin pinnoituksiin ja massauksiin. Alta löydät tietoa eri pintakäsittelymenetelmistä ja niiden käyttötarkoituksista.
Betonilattian pölynsidonta
Betonilattioiden kevyin käsittely on ns. pölynsidonta. Pölynsidontakäsittelyssä sidotaan betonilattian pinnassa esiintyvä vapaa kalkki. Pölynsidontakäsittely soveltuu parhaiten uusille tiiviille betonilattioille.
Suunnittelulujuusminimi on K 30. Pölynsidontakäsittelyssä vältetään muodostamasta kalvoa lattian pintaan. Pölynsidonta-aineet voidaan jakaa kemiallisesti vaikuttaviin ja lakkamaisiin tuotteisiin.
Kemiallinen pölynsidonta
Kemiallisessa pölynsidontakäsittelyssä betonilattian ns. vapaa kalkki sidotaan kemiallisesti betonilattiaan. Käsittely ei välttämättä sulje betonilattian huokosia, joten epäpuhtaudet, öljyt, rasvat ja lattialle joutuvat betonia syövyttävät kemikaalit pääsevät imeytymään lattiaan. Kemiallisia pölynsidonta-aineita ovat mm. fluatointiaineet, jotka ovat erilaisia suolaseoksia. Tikkurilan fluatointiaineen nimi on Temafloor Fluat.
Lakkaus pölynsidontana
Pölynsidontaan käytettävät lakkamaiset tuotteet ovat joko polyuretaani- tai epoksipohjaisia tuotteita kuten Solid Laq, Temafloor 25 Clear, Temafloor 210 Clear ja Temafloor 400 -liuotteeton epoksilakka. Lakka ohennetaan yleensä kuiva-ainepitoisuuteen 30 % tai alle, mahdollisimman hyvän tunkeutumisen saavuttamiseksi.
Tiiviiseen, vähintään suunnittelulujuutta K 30 vastaavaan imubetonilattiaan riittää normaalisti 1 - 2 lakkauskäsittelyä. Lakkamaiset tuotteet täyttävät betonilattian pintaosan huokosia paremmin kuin kemialliset pölynsidonta-aineet.
Tuotetyypistä riippuen myöskin betonilattian kemiallinen kestävyys lisääntyy.
Betonilattian lakkaus ja maalaus
Lakkauksissa ja maalauksissa betonilattian pintaan muodostetaan selvä kalvo. Lopullinen kalvonpaksuus on yleensä alle 200 μm.
Lakkaukset
Lakkausten tarkoituksena on tiivistää ja vahvistaa betonilattian pintaa. Lakkauskäsittelyt soveltuvat sekä uusille että vanhoille betonilattioille.
Käytetyimmät betonilakkatyypit ovat kaksikomponenttiset Temafloor 210 Clear -epoksilakka tai Temafloor 400 -epoksilakka. Epoksipohjaiset lakkaukset kestävät mekaanisen rasituksen lisäksi hyvin myös kemikaalirasituksia. (Katso myös kemikaalinkestävyysoppaamme lattiapinnoitteille.) Tiivis betonilattia lakataan normaalisti kahteen kertaan. Pohjustuksessa lakka ohennetaan tyypistä riippuen 20 - 50 %. Pintalakkaus suoritetaan joko ohentamattomalla tuotteella tai ohentaen 10 - 20 %. Huokoinen ja hauras betonilattia on pohjustuslakattava useampaan kertaan.
Maalaukset
Maalaaminen soveltuu sekä vanhoille että uusille betonilattioille, joihin kohdistuu kohtalainen mekaaninen ja kemiallinen rasitus.
Käytetyimmät maalityypit ovat kaksikomponenttiset, epoksisideaineeseen perustuvat maalityypit, kuten liuotteeton Temafloor 150 ja vesiohenteinen Fontefloor EP 100, joilla on hyvät kemikaalien- ja kulutuksenkesto-ominaisuudet.
Temafloor 150 soveltuu myös mm. asfaltti- ja bitumipitoisten vanhojen lattiapäällysteiden maalaamiseen. Fontefloor EP 100 kuuluu rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1 ja soveltuu mm. elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosten lattia- ja seinäpinnoitteeksi.
Pinnoitteet
Betonilattioiden pinnoitusta suositellaan silloin, kun lakkaukset ja maalaukset ovat liian ohuita lattiaan kohdistuvaa mekaanista ja kemiallista rasitusta ajatellen. Betonipinnoitteet ovat itsesiliäviä ja yleensä liuotteettomia tuotteita. Sideaineina voidaan käyttää mm. epoksi- ja polyuretaaneja.
Temafloor P300 -epoksipinnoitteella suositeltavat kalvonpaksuudet ovat 0,3 - 0,5 mm. Pohjustustyö tehdään samaan sideaineeseen perustuvalla ohennetulla Temafloor 200 -lakalla, runsaasti imeyttäen. Huokoinen betonilattia on tarvittaessa pohjustettava useampaan kertaan. Pinnoitekalvo (0,3 - 0,5 mm) saavutetaan normaalisti yhdellä levityskerralla. Työvälineenä käytetään mm. kampalastaa ja mohairtelaa.
Temafloor PU -polyuretaanipinnoitteella suositeltavat kalvonpaksuudet ovat 1,0 - 2,0 mm. Polyuretaanipinnoitteella on hyvä kulutuksen- ja iskunkestävyys. Siksi sitä voidaan käyttää uusien ja vanhojen betoni ja asvalttilattioiden pinnoitteena erilaisissa korjaamo ja varastotiloissa. Elastisella Temafloor PU Flex -polyuretaanipinnoitteella on hyvä vedeneristävyys sekä iskunkestävyys. Sitä suositellaan käytettäväksi mm. IV-konehuoneiden lattiapinnoitteena.
Temafloor PU-UV -polyuretaaninpinnoitetta suositellaan käytettäväksi Temafloor PU- lattiapinnoitteen päälle paikkoihin, jotka altistuvat suoralle auringonvalolle. Suositeltava kerrospaksuus on 0,3 - 0,5 mm.
Pinnoitteiden käyttöalueita ovat kohtalaisen mekaanisen ja voimakkaan kemiallisen rasituksen alaiset teollisuuden tuotanto- ja varastotilat.
Massat
Betonilattian massauksista puhutaan silloin, kun lattian pintaan tulevan tuotteen kalvon paksuus on suurempi kuin 1 mm. Massat voidaan jakaa ns. itsesiliäviin ja toisaalta hierrettäviin massoihin.
Kalvonpaksuus valitaan lattiaan kohdistuvien mekaanisten ja kemiallisten rasitusten perusteella. Massapinnoitteita käytetään uusissa ja vanhoissa betonilattioissa ja erityisen soveliaita ne ovat vanhojen betonilattioiden saneerauksissa teollisissa tuotantotiloissa.
Itsesiliävät massat
Itsesiliävät massat ovat liuotteettomia kaksikomponenttisia epoksimassoja. Käytetyin kalvonpaksuus on 2 - 4 mm. Massat ovat joko ns. käyttövalmiita massoja, joissa muoviosa on valmiiksi täytetty kvartsihiekalla, tai vaihtoehtoisesti hiekkalisäys voidaan tehdä myös työmaalla. Näin valmistetaan mm. Temafloor 3000 -epoksimassa.
Betonilattia pohjustetaan aina ennen massapinnoitusta. Vain vanhat ehyet ja hiomalla karhennetut epoksipinnoitteet tai maalaukset voidaan eräissä tapauksissa päällystää epoksimassalla ilman edeltävää pohjustuskäsittelyä. Huokoinen tai huolimattomasti pohjustettu pinta aiheuttaa reikiä massapinnoitteeseen.
Pinnoitteen komponenttien yhteensekoittamisen jälkeen seos kaadetaan lattialle ja levitetään teräslastalla tai ns. säätölastalla. Säätölastalevityksessä saavutetaan haluttu kerrospaksuus yhdellä levityskerralla. Massattu tuore alue piikkitelataan n. 15 - 30 minuutin kuluttua levityksestä. Piikkitelaus poistaa massapinnoitteesta siihen komponenttien yhteensekoittamisen aikana tulleen ilman. Piikkitelaus painaa myöskin hiekkatäytteisissä epoksimassoissa kiviaineksen massapinnoitteen pohjalle ja tasoittaa pintaa.
Hierrettävät massat
Hierrettävät massat valmistetaan kirkkaista tai lievästi pigmentoiduista epoksi-, akryyli- tai polyuretaanilakoista. Täyteaineena käytetään suhteutettua kvartsi- tai luonnonhiekkaa.
Kvartsihiekka voi olla pigmentoitua, jolloin massapinnoitteen värisävy muodostuu hiekan värisävyn perusteella. Suuresta hiekkatäyttöasteesta johtuen saavutetaan hiertomassoilla tiettyjä etuisuuksia itsesiliäviin massoihin verrattuna.
Temafloor 4000 hiertomassan minimikalvonpaksuus on 2 mm. Lattioissa, joihin kohdistuu voimakas mekaaninen ja kemiallinen rasitus, voidaan käyttää jopa 15 mm massakalvoja. Suuresta hiekkatäytöstä johtuen hiertomassat kestävät paremmin mm. lämpöä ja lämpötilanvaihteluita kuin itsesiliävät massapinnoitteet.
Puhdistettu, kuiva betonipinta pohjustetaan Temafloor 400 -epoksilakalla. Tuoreelle lakkakalvolle, varsinkin sileän alustan ollessa kysymyksessä, sirotetaan karheutteeksi ja tartunnan lisäämiseksi luonnonhiekkaa, raekoko esimerkiksi 0,5 - 2 mm tai täytteenä käytettävää kiviainesta. Kun pohjustuskäsittely on kuivunut, aloitetaan hiertomassan levitys. Hiertomassa valmistetaan työmaalla lisäämällä sideaineseokseen täytteenä käytettävä hiekka. Huolellisen sekoittamisen jälkeen seos kaadetaan lattialle. Ohuet kerrokset levitetään säätölastalla haluttuun kerrospaksuuteen. Suurilla alueilla voidaan käyttää levitykseen tarkoitettua vetolaatikkoa, joka jättää halutun paksuisen massakalvon tasaisena kerroksena lattialle. Paksujen kerrosten levittämisessä voidaan käyttää myös oikolautaa ja kerrospaksuuden säätämiseksi ohjainrimoja. Massattu pinta hierretään käsin tai koneellisilla hiertimillä.
Hiertomassapinnan tiiviys riippuu käytetyn kiviaineksen suhteutuksesta ja massan kalvonpaksuudesta. Massapinta lakataan aina Temafloor 400 -epoksilakalla seuraavana päivänä. Lakkaseos kaadetaan massan päälle ja levitetään kumilastalla ja tasoitetaan telaamalla. Hiertomassapintaa ei tarvitse normaalisti karhentaa.
Hiertomassapinnat soveltuvat saumattomina lattioina elintarviketeollisuuden, kuten meijereiden ja lihajalostamoiden sekä mekaanisen teollisuuden voimakkaan kemiallisen ja mekaanisen rasituksen alaisiin tiloihin. Suuren kiviainestäyttönsä vuoksi ne ovat hyvin iskunkestäviä ja kestävät suuria lämmönvaihteluita.
Lataa opas betonilattiapinnoitusten suunnitteluun
Kokosimme suunnittelun kannalta kaiken oleellisen yhteen betonilattioiden pintakäsittelystä, jotta sinun olisi helpompaa löytää projektiisi sopiva ratkaisu. Lataa oppaamme betonilattioiden pintakäsittelyn suunnitteluun, ja saat kattavan tietopaketin tyypillisiin käyttökohteisiin soveltuvista ratkaisuista ja Tikkurilan tuotteista.
Lattiapinnoitteet käyttökohteen vaatimusten mukaan
