Peruskorjatussa teollisuuskiinteistössä on korkeita, muunneltavia tuotantohalleja, joihin tulvii valoa puolen seinän kokoisista ikkunoista. Mataliin toimistotiloihin luotiin viihtyisyyttä vinoilla seinillä, vaaleilla sävyillä ja väljillä yhteistiloilla.
Vuonna 1978 valmistunut Airamin lampputehdas jatkaa elämäänsä vajaan kymmenen yrityksen tuotanto- ja toimitiloina Helsingin Suutarilassa. Tehtaan on alun perin suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. Nyt kiinteistön omistaa ja sitä kehittää sekä vuokraa ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö AB Sagax.
Rakennuksessa on kerrosalaa melkein 13 000 m² ja tilavuutta lähes 90 000 m³. Tuotanto- ja varastotilat on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat toimistotilojen lisäksi kaikille kiinteistön käyttäjille tarkoitetut sosiaali- ja taukotilat sekä yhden vuokralaisyrityksen tarjoama crossfit-kuntosali. Kolmannessa kerroksessa on toimistotilojen lisäksi noin 100-paikkainen, kaikille avoin Fazerin lounasravintola.
– Ennen peruskorjauksen aloittamista Veho oli kiinteistön ainoa vuokralainen käyttäen hieman alle puolet kiinteistön pinta-alasta, kertoo hankkeen pääsuunnittelija ja -arkkitehti Stevan Pešić Parviainen Arkkitehdit Oy:stä. – Loput kiinteistöstä oli ehtinyt olla muutaman vuoden tyhjillään. Nyt hieman ennen kohteen valmistumista ja Vehon jatkaessa kiinteistön vuokralaisena vain yksi pienehkö tuotantotila on vuokraamatta.
Kunnostettuihin tiloihin muuttavat aiemmin mainittujen seuraksi tekninen tukkuliike Widni, Kestikaluste, rakennusalan valmistaja Robit ja kuntosalia pyörittävä CTC Sport Oy.
Miten 70-luvun rakennukseen tehdään tehokkaat ja muuntojoustavat toimitilat?
– Konseptin lähtökohta on se, että tuotantotiloja voidaan vuokrata muuntojoustavasti yritysten tarpeiden mukaan, Pešić kertoo. – Niinpä vuokralaisille tehdään yhteiset sosiaalitilat, neuvotteluhuoneet ja taukotilat keskitetysti, jolloin tuotantohallitila jää tyhjäksi ja on vapaasti jaettavissa erisuuruisiin osiin tarpeiden mukaan. Tämä on myös kiinteistön omistajalle kustannustehokas ratkaisu, koska jokaiselle vuokralaiselle ei tarvitse rakentaa esimerkiksi kalliita sosiaalitiloja.
– Myös toimistotilat on suunniteltu muuntojoustaviksi ja jaoteltu toiveiden mukaan, muun muassa lasiseinillä, täydentää projektiarkkitehti Tuula Huttunen. – Yhteiset kahvi- taukotilat edesauttavat vuokralaisyritysten ihmisten verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Kiinteistössä liikkumiseen on pitänyt kiinnittää erityistä huomiota, jotta muuntojoustavuus säilyy vaikka tiloja jaettaisiin hyvinkin pieniin osiin.
Värimaailmaan vaikuttivat ympäristön punatiili-ilme sekä luonnonvalon optimointi
– Värisävyjä mietittäessä lähdimme liikkeelle julkisivujen sävyistä ja ympäristön värimaailmasta, Pešić kertoo. – Viereiset teollisuusrakennukset ovat punatiilisiä, kuten kohteemme eteläpäätykin oli. Päätimme verhoilla sen säänkestävällä COR-TEN® -teräksellä, joka on samaa värimaailmaa pinnan saavuttaessa lopullisen patinoitumisasteensa. Muut julkisivut olivat luonnonbetonin sävyisiä betonielementtejä. Päätimme ”herättää rakennuksen eloon” maalaamalla elementit harmaanvalkoisella Finngard Silikonihartsimaalilla.
– Julkisivujen elementtien väliset pystypellit vaihdettiin uusiin tummanharmaisiin pelteihin, jotka rytmittävät pitkiä seiniä, Huttunen sanoo.
Sisätiloissa päätettiin jatkaa samaa värimaailmaa julkisivusävyjen kanssa. Sisätilojen maalatuissa pinnoissa on päävärinä Tikkurilan Valkoinen ja tehostesävyinä harmaan eri sävyjä. Myös tasoitetöissä ja lattioissa käytettiin Tikkurilan tuotteita. Maalausurakan teki Juhakari Maalaus Oy.
– Lattia- ja seinäpintojen tekstiili- ja muovimatoissa sekä laatoituksessa tehostesävyinä käytettiin myös punaruskeaa sekä harmaan eri sävyjä mustaan saakka, Huttunen listaa.
– Toimistotilojen mataluuden vuoksi ne maalattiin vaaleilla sävyillä ja käytettiin mahdollisimman paljon lasiseinää. Vinoilla seinillä saatiin muun muassa yhteistilojen käytäväosuuksista mielenkiintoisempia, ja lisäksi ratkaisulla vältettiin ovien sijoittumista matalien runkopalkkien kohdalle.
Koneellinen järjestelmä takaa sisäilman vaihtumisen
– Ennen kiinteistön peruskorjaukseen ryhtymistä teollisuushallit olivat ilmalämmitteisiä, mikä oli hyvinkin kallista, Pešić kertoo. – Peruskorjauksen yhteydessä koko kiinteistön ilmanvaihto uusittiin nykyaikaiseksi ja halleihin asennettiin kaukolämpöverkkoon kytketyt vesikiertoiset säteilylämmittimet, joka toimivat huomattavasti kustannustehokkaammin.
Kaikki kiinteistön ilmanvaihtokoneet on uusittu. Hallin puolelle on sijoitettu useita pieniä ilmanvaihtokoneita, jotta jokaisella tuotantotilalla on oma laitteensa. Ilmanvaihdon nykyaikaistaminen parantaa myös sisäilman laatua. Kunnostuksen ja muun muassa asbestirakenteiden purkamisen aikana on tietenkin huolehdittu sääntöjen mukaisesta ilmanvaihdosta ja kuivatuksesta.
– Kiinteistön sähköistä vähän yli puolet on täysin uusittu, Pešić jatkaa. – Kaikki kiinteistön sisä- ja ulkovalaisimet, Vehon vauriokorjaamo mukaan lukien, uusittiin energiatehokkailla led-valaisimilla. Korkeissa hallitiloissa on muutama vuosi sitten uusitut kattoikkunat, jotka tuovat luonnonvaloa myös halleihin.
Pešićin mukaan suurimpana haasteena suunnittelussa olivat olemassa olevien tilojen mataluus ja nykytekniikan mahduttaminen vanhoihin tiloihin muuntojoustavalla toteutustavalla.
– Esimerkiksi toisessa kerroksessa poikittain sijaitsevien palkkien alareunaan ei jäänyt valmiista lattiapinnasta kuin 2 100 mm. Erikoisimpana mainittakoon koko kolmas kerros, joka oli alun perin tekniikka- ja teollisuustilaa, kuten IV-konehuoneita, lamppujen koepolttotilaa ja mittaushuoneita, jotka muutettiin kauttaaltaan toimisto- ja lounasravintolakäyttöön.
Teksti Virve Juhola
Kuvat Tero Pajukallio
