Matkaa mereen on seitsemän metriä. Ollaan aivan Nokkalan niemen kärjessä. Vieressä on Espoon saaristovenelaituri, ja takana kulkee suosittu Rantaraitti.
Paikka on ihanteellinen rantakahvilalle. Ei siis ihme, että joulukuussa 2016 avattu Nokkalan Majakka on saavuttanut suuren suosion.
Idea uudesta kahvilasta sai alkunsa nelisen vuotta sitten. Espoon kaupunki lähti kehittämään Nokkalan venesatamaa ja haki toteuttajaa kahvila-ravintolalle. Rakennettavan kahvilan tulisi edistää rannan virkistyskäyttöä, olla ulkoasultaan tyylikäs ja satama-alueelle sopiva.
Toteuttajaksi valittiin KF Restaurants Oy ja Tapartia Oy suunnitelmallaan ”Nokkalan Majakka”. Suunnitelmassa oli alusta alkaen huomioitu paikan vetovoima. Myös haasteet oli käännetty mahdollisuuksiksi.
– Tontti oli pieni ja käytettävissä oleva rakennusoikeus rajoitettu. Oli selvää, ettei yhteen tasoon saataisi kahvilan potentiaaliin nähden riittävästi asiakaspaikkoja, kertoo Nokkalan Majakan suunnittelija Jaakko Peltonen Tapartiasta.
Syntyi ajatus kattopinnan hyödyntämisestä. 220 neliön kattoterassi tuplaisi asiakaspaikkojen määrän kesäaikana. Kun reunoille laitettaisiin nostettavat liukulasit, pysyisi katto suojassa tuulelta, ja terassikautta voisi jatkaa pitkälle syksyyn.
Tämä ajatus johti myös näyttävän, majakkaa muistuttavan tornin syntymiseen.
– Majakan muoto tuli alun perin siitä, että kattoterassille tarvittiin portaat. Kierreportaikko oli pienelle tontille järkevin valinta. Kun portaikko ympäröitiin korkealla puulamelliverhouksella, saatiin tuo veistoksellinen aihe julkisivuun, Peltonen kertoo.
Merellistä ilmettä lisäävät vinot puuosat. Ne tuovat ulkomuotoon laivamaisuutta ja niiden sisään on naamioitu toiset portaat.
Puupinnat säältä suojaan
Sijainti meren äärellä saneli materiaalivalinnat. Haluttiin, että näkymät sisältä ulos olisivat avoimet joka suuntaan. Keskeiseksi rakennusmateriaaliksi valittiin Honkarakenteen painumaton hirsi, sillä se mahdollisti isot avattavat lasipinnat kaikille julkisivuille ja myös eristävän liukulasin salin ja alaterassin välille.
– Kaikessa on varauduttu avattavuuteen ja suljettavuuteen. Hyvällä ilmalla koko paikka voidaan avata ja tehdä kahvilasta ennemminkin katos meren rannalle, kertoo Peltonen.
Tontin avoimuus tarkoittaa toisaalta myös kovaa säärasitusta. Lounaistuuli puhaltaa jatkuvasti. Ympärillä ei ole muita rakennuksia, ja lähimmät puutkin ovat sadan metrin päässä. Missään vaiheessa ei tule varjoa tai suojaa.
Puujulkisivujen suojaksi lähdettiin hakemaan ainetta, joka olisi mahdollisimman kestävä ja kuitenkin korostaisi puun pintaa. Pinnat olisi voitu peittomaalatakin, mutta puuta ei haluttu ”kadottaa”.
Peltonen sai Honkarakenteen kautta tiedon Tikkurilan uudesta Valtti Plus Kesto -kuullotteesta, joka voisi sopia tarkoitukseen.
– Teimme muutamia koekäsittelyjä, ja totesimme, että sileä hirsipinta näytti kuullottamisen jälkeen hyvältä. Hirsipaneelissa on valmis nätti pinta, josta väri tulee hyvin esiin kuullottaessa.
Olennainen tekijä valinnassa oli myös se, että Valtti Plus Keston kunnossapitoväli on hyvän säänkeston ansiosta määritelty luokkaan 5–10 vuotta. Yleensä kuullotteille on MaalausRYL:ssä määritelty 2–5 vuoden kunnossapitoväli.
– Huoltoväli ratkaisee paljon. Puuta halutaan käyttää julkisivuissa, mutta harva haluaa lähteä tiheään huoltorumbaan. Onkin tärkeää saada suunnittelun aikana tietoa, miten pinnat tulisi käsitellä, jotta ne kestäisivät halutun näköisenä halutussa ympäristössä, sanoo Peltonen.
Yksi sävy, monta pintaa
Pintakäsittely tehtiin loppukesällä 2016. Hirsipaneelipintaa oli 465 m². Porrastornin puulamelleja oli 340 m². Pinnat pohjustettiin Valtti Plus Basella ja käsiteltiin Valtti Plus Kestolla. Havainnekuvissa torniin oli ajateltu vaaleampaa sävyä, mutta lopulta kaikkiin pintoihin käytettiin samaa Valtti-värikartan 5063 Sora -sävyä.
– Materiaalin vaihtuminen hirsipaneelista tornin puulamelleihin antaa itsessään kontrastia. Pinnat ovat eri suuntaisia ja eri tasoissa, ja aurinko osuu niihin eri kulmista. Kaikki tämä tuo monimuotoisuutta julkisivuun, eikä eri sävyjä tarvita.
Myös sisätiloissa käytettiin Tikkurilan tuotteita: betoniseinissä maalarinvalkoista Lujaa ja hirsiseinissä Paneeli-Ässä Hirsisuojaa, sävynä 5060 Lumi. Pintakäsittelytöistä vastasi kohteen rakennusurakoitsija H. Kanto Oy.
Mitä kuullotteen kestävyydestä voidaan sanoa ensimmäisen talven jälkeen?
– Takana on sateinen ja tuulinen talvi, joten säärasitus on jo nyt ollut kova. Tähän mennessä ei ole näkynyt mitään muutoksia. Hongan hirren ja Tikkurilan kuullotteen symbioosi on onnistunut hyvin, ja lopputulos on edelleen hyvän näköinen, sanoo Peltonen.
Lopputulos on ollut myös yleisön mieleen.
– On ollut kiinnostavaa seurata, mihin ihmisten huomio kiinnittyy. Jos katsoo asiakkaiden julkaisemia kuvia Instagramissa, niin useimmiten niissäkin on tuo torni tai merinäkymiä. Myös puun käyttö materiaalina on huomioitu.
Puun käyttö meren rannalla on ollut vahvasti esillä viime aikoina. Löyly, Birgitta Hernesaari ja uusimpana Allas Sea Pool Kauppatorilla ovat Helsingin rantaviivan uusia maamerkkejä, joissa kaikissa on näyttäviä puupintoja.
– Puusta on totuttu näkemään tasaisia pintoja, mutta tekniikan kehittyessä saadaan toteutettua yhä enemmän orgaanisia muotoja. Tulevan Keskustakirjaston kaareutuvat puupinnat ovat hyvä esimerkki orgaanisesta tyylistä. Jatkossa saatamme nähdä myös liehu- ja kangasmaisia puupintoja, Peltonen visioi.
Lisätietoa: Nokkalan Majakan sivut
Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Tero Pajukallio, Pekka Kiirala
