Valkoinen väri on kestosuosikki sekä julkisivuissa että modernien rakennusten sisätiloissa. Sisustusartikkeleissa esitellään jopa täysin valkoisia koteja. Mutta millainen väri valkoinen on? Onko se ylipäätään väri?
Harald Arnkil on kuvataiteilija, väritutkija sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun entinen taiteen ja väriopin lehtori. Hän avaa meille valkoisen monia eri ulottuvuuksia.
Onko valkoinen väri?
Mustan ja harmaan tavoin valkoinenkin on väri, mutta väritutkimusterminologiassa se ei ole kromaattinen väri, joten siinä ei ole sävyjä. Hahmottamisen kannalta akromaattiset värit kuitenkin tuottavat neurologisia vasteita muiden värien tavoin. Tieteellisesti ilmaistuna valkoisen hahmotus on tulosta silmän reagoinnista kaikkien aallonpituuksien valoon, joka heijastuu ja hajautuu enemmän tai vähemmän tasaisesti pinnasta.
Kirkkausasteikolla musta ja valkoinen ovat vastakohdat, koska niiden ero on suurin mahdollinen. Visuaalisesti valkoisen vastakohta voisi olla myös hyvin tumma kromaattinen väri, kuten syvä violetti, koska tällaisen yhdistelmän kontrasti on hyvin suuri sekä valoisuuden että kylläisyyden osalta.
Valkoinen toimii hyvin neutraalina taustana. Hahmotamme valkoisen usein tyhjänä kankaana, jolle voimme lisätä kontrastivärejä. Toisaalta valkoinen teksti värillisellä taustalla vangitsee katseen tehokkaasti.
Lumi on yksi valkoisimmista luonnossa esiintyvistä aineista. Se heijastaa jopa 90 % siihen osuvasta valosta. Bariumsulfaatti on valkoinen kidemäinen yhdiste, joka heijastaa noin 98 % tulevasta valosta ja sitä on käytetty erittäin valkoisen maalin valmistukseen. Bariumsulfaattia esiintyy luonnossa kiteisessä mineraalissa baryytissa.
Puhdas valkoinen maali ja valkoisen eri sävyt
1920-luvun tienoilta lähtien valkoisen maalin valmistuksessa on käytetty titaanidioksidia. Se on erittäin hyödyllinen raaka-aine, joka ei sisällä haitallisia aineita ja on tehokkaasti peittävä. Sinkkioksidin avulla saadaan aikaan hieman läpikuultavampaa maalia kuin titaanidioksidilla. Entisaikoina yleisesti käytetty pigmentti oli homehtumista estävä lyijyvalkoinen, joka kiellettiin myrkyllisyytensä vuoksi. Vanhimmat valkoiset pigmentit olivat kalkki ja liitu, jotka ovat edelleen käytössä.
Valkoinen perusmaali sävytetään yleensä eri valkoisen sävyiksi, joita on useita, mutta kaikki nämä eri sävyt hahmotetaan tavallisesti valkoisina. Valkoista käytetään harvoin puhtaassa, sävyttämättömässä muodossa. Valkoisen eri sävyt on helppo huomata, kun niitä tarkastelee vierekkäin. Jokapäiväisessä elämässä havaitsemme kuitenkin sekä harmahtavat vaaleat sävyt että vaalean kermaiset värit pelkkänä valkoisena. Samanaikaisen kontrastin vuoksi valkoisen eri sävyt havaitaan usein "vain" valkoisena, kun ympäröivät värit ovat voimakkaampia.
Tämä herättää kysymyksen siitä, milloin sävytetystä valkoisesta tulee beige tai harmaa? Selkeitä raja-arvoja on vaikea määrittää, koska havaittu väri määräytyy aina ympäröivien värien ja valaistuksen mukaan.
Käytännöllinen ja suosittu vaihtoehto on Tikkurilan maalarinvalkoinen, joka on valmistajan perusvalkoinen sävytettynä pisaralla mustia ja okrankeltaisia pigmenttejä. Tämä koostumus vähentää maalin kirkkautta ja lisää sen peittokykyä. Tämän vuoksi maalarinvalkoinen peittää allaan olevan pinnan tehokkaammin ja sietää enemmän virheitä.
Valkoisen etymologia ja symbolismi
Sana "white" (valkoinen) on keskienglantia ja peräisin vanhasta englannin sanasta "hwit". Sana on sukua samankaltaisille valkoista tarkoittaville sanoille muissa germaanisissa kielissä, ja se voidaan johtaa protoindoeurooppalaisesta juurisanasta "kweid", joka tarkoittaa kiiltoa ja kiiltävyyttä, valkoista. Sana wheat (vehnä) on myös peräisin valkoista tarkoittavasta sanasta.
Filosofi Jean Campbell Cooper luetteli valkoiselle monia symbolisia merkityksiä kirjassaan An Illustrated Encyclopedia of Traditional Symbols. Hänen mielestään valkoinen liittyi erottamattomaan, transsendentaaliseen täydellisyyteen, yksinkertaisuuteen, valoon, aurinkoon, ilmaan, valaistumiseen, puhtauteen, viattomuuteen, oikeuteen, pyhyyteen, lunastukseen ja hengelliseen vaikutusvaltaan.
Valkoisella voi kuitenkin olla päinvastaisia merkityksiä. Valkoinen esimerkiksi liitetään elämään ja rakkauteen, mutta myös kuolemaan ja hautajaisiin. Valkoisen värin avulla ilmaistaan surua monissa itäisissä kulttuureissa, ja sitä käytettiin tällä tavalla myös muinaisessa Kreikassa ja Roomassa.
Valkoisen puhtaus ei ole pelkästään symbolista, sillä joillakin valkoisilla pigmenteillä on myös ollut hygieniaan liittyvä tehtävä; lyijy- ja kalkkimaalien avulla on vähennetty myrkkyjä ja homeen kasvua.
Valkoinen rakennetussa ympäristössä
Valkoinen on keskeisessä osassa kuvataiteissa ja jokapäiväisessä muotoilussa. Rakennetussa ympäristössä rakennuksen antama esteettinen vaikutelma määräytyy sen ympäristön mukaan. Muutoin vaaleassa ympäristössä valkoinen rakennus sulautuu taustaan, mutta pimeässä metsässä tai tummien tiilirakennusten keskellä se erottuu hyvin. Lisäksi valkoinen rauhoittaa muutoin monivärisiä tiloja.
Myös maalattavan pinnan rakenne vaikuttaa värin hahmotukseen. Karkea pinta voi saada valkoisen näyttämään tummemmalta, kun valo pyyhkii pintaa viistosti. Tämä johtuu pintarakenteen luomista pienistä varjoista. Valon ja varjon kontrasti on suurin valkoisessa ja hyvin vaaleissa väreissä.
Lika näkyy valkoisessa pinnassa helposti, joten on tärkeää valita olosuhteisiin oikeanlainen maali. Modernit akryylimaalit esimerkiksi ovat hyvin kestäviä ja sopivat tiheää pesua vaativille pinnoille. Sitä vastoin kalkitus kuluu pois nopeammin ja pinnan väri tulee näkyviin, mikä ei ole aina lainkaan huono asia.
Funktionalistinen tyyli saavutti suosiota noin sata vuotta sitten vaaleilla rakennuksillaan ja puhtailla linjoillaan. Arkkitehdit halusivat luomustensa erottuvan aiemmista tyyleistä. Funktionalismin ideologiana oli luoda kaikin tavoin terveellisiä ympäristöjä, mikä saavutettiin paitsi käytännön ratkaisuilla, myös puhtauden ja terveellisyyden estetiikalla. Näin ollen valkoista käytettiin yleisesti rakennusten julkisivuissa.
Valkoisen käyttöön liittyy myös joitakin väärinkäsityksiä. Vanhoissa mustavalokuvissa kaikki vaaleat värit voivat vaikuttaa valkoiselta. Tämän vuoksi myöhemmillä sukupolvilla voi olla väärä käsitys funktionalismin aikakauden valkoisuudesta. Valkoinen oli keskeisessä osassa, mutta ajanjaksoon sisältyi myös muiden värien taitavaa käyttöä.
Vieläkin suurempi virhe liittyy antiikin aikaan. Moderni käsitys muinaisista valkoisista rakennuksista ei pidä paikkaansa. Rakennukset ja patsaat olivat itse asiassa hyvin värikkäitä, mutta värit haalistuivat vuosisatojen aikana, ja kun patsaita myöhemmin kopioitiin, niiden oletettiin olleen valkoisia.
Lisää kirjallisuutta aiheesta
Harald Arnkil, 2013: Colours in the Visual World. Aalto University.
J.C Cooper, 1978: An Illustrated Encyclopedia of Traditional Symbols. Thames & Hudson.
Seija Karttula, 2002: English Colour Terms: Etymology, Chronology, and Relative Basicness. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki.
Haluatko lisää inspiraatiota ja työkaluja suunnittelun tueksi?
Tilaa uutiskirjeemme ja varmista, että saat lisää inspiroivia sisältöjä sekä ajankohtaisimmat päivitykset tuotteistamme ja pintakäsittelyratkaisuistamme. Lisäksi saat kutsuja koulutuksiin ja webinaareihin.