Rapatun julkisivun pikkuvauriot on helppo korjata

Rapattu julkisivu on perinteikäs, ajaton ja kestävä julkisivujen pinnoitusratkaisu. Karkea, röpelöinen roiskerappaus oli erityisen suosittua 50-luvulla. Silloin puurakenteisiakin taloja alettiin rapata ulkonäkösyistä. Myös rappauspintaa rasittavat kuitenkin jatkuvasti sade, jäätyminen, lämpötilojen vaihtelu ja UV-säteily, eli normaali suomalainen säätila.

Rappauspintojen korjaukseen on olemassa monipuolisia ja helppokäyttöisiä laasteja, jotka soveltuvat rappauskorjauksiin ja joita voidaan käyttää myös pintarappaukseen. Rappauskorjauslaastia voidaan käyttää myös tiilien, tiilisaumojen ja harkkojen paikkaukseen kohteissa, joissa seinä rapataan, pinnoitetaan tai maalataan.

Vaurioitunut alue on poistettava suorakulmaisesti ehjään pintaan asti. Rappauspaikkaukset on tasattava ympäröivän pinnan mukaisesti, eikä paikkaus saa karkeudeltaan erottua muusta pinnasta. Rappauspaikkausten on annettava kovettua ennen maalausta. Kalkkisementtilaasteilla tehdyt laajat korjaukset kovettuvat riittävästi yhden kuukauden aikana. Kalkkimaalaus voidaan suorittaa tätäkin aikaisemmin. Korjaustyössä tulee noudattaa tuotekohtaisia työohjeita, jotka löytyvät kunkin tuotteen tuoteselosteesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alustan puhtauteen ja esikasteluun sekä paikkausten jälkihoitoon. 

Kokosimme alle ohjeet rappauskorjaustyön suorittamiseen. Lue kolmen kohdan vaiheet, ja onnistut rappauskorjauksissa Tikkurilan monipuolisten Finnseco Rappauskorjauslaastien avulla.

Usein paikkarappaus neuvotaan tekemään laastilla, jonka koostumus noudattaa alkuperäisen laastin koostumusta. Alkuperäisen laastin koostumuksen selvittäminen laboratoriokokeilla on usein turhaa ja aina kallista ja aikaa vievää. Laboratoriokokein saadut tulokset ovat aina suuntaa antavia ja kertovat kaiken lisäksi vain yhden paikattavan kohdan lähtötilanteen. 

Useita kymmeniä vuosia sitten tehtyjen rappausten raaka-aineet ja lähtöaineet ovat erilaisia kuin tänään, samoin ovat työtavat. Näin ollen tilannetta tulee tarkastella ensisijaisesti siitä näkökulmasta, millainen korjattava kohde on tällä hetkellä. Pehmeä ja kalkkivahva laasti soveltuu vanhojen rappausten korjaukseen parhaiten, koska sen materiaaliominaisuudet ovat lähes aina soveltuvat erityyppisten rappausten korjauksiin. Paikkarappaus on heikompanakin lähes aina säilytettävää rappausta kestävämpi. 

Suurin mahdollinen riski on käyttää alustaa selvästi lujempaa rappauslaastia, mikä pysyy kyllä puhtaassa alustassa kiinni mutta erilaisten ominaisuuksiensa vuoksi irrottaa ympäröivää, alkuperäistä rappausta.

Rappauksen kunto arvioidaan aluksi silmämääräisesti. Samalla pyritään selvittämään piilevät vauriot koputtamalla rappauspintaa. Sääntönä pidetään, että jos vähintään 30 % koko rappauspinnasta on irti alustastaan tai on hyvin haurasta, voi olla taloudellisesti ja teknisesti edullisempaa poistaa koko rappaus. 

Sääntöä ei kuitenkaan pidä noudattaa kirjaimellisesti, koska lopullinen korjauspäätös tehdään aina tapauskohtaisesti. Yleisimmin vauriot ovat syntyneet virheellisten detaljien tai vedenpoistossa olevien ongelmien seurauksena. Esim. räystään tai syöksytorven vuoto on voinut aiheuttaa paikallisen vaurion rappaukseen. 

Korjattavan rappauksen tulee kestää mekaanista rasitusta. Esim. talttapäinen ruuvimeisseli ei saa pyörittämällä painua läpi koko rappauskerroksesta, eikä pintaa raapiessa saisi jäädä kuin naarmuja rappauksen pintaan. 

Jos rakennuksen kaikki rappauspinnat todetaan pehmeiksi, on syytä epäillä alkuperäisen laastin olevan puhdasta kalkkilaastia ja/tai muuten hyvin heikkoa. Tällöin päädyttäessä rappauksen korjaukseen, on suositeltavinta käyttää paikkaukseen puhdasta kalkkilaastia. Samoin jos koko rappaus päätetään purkaa, kannattaa Finnseco Rappauskorjauslaastin sijaan käyttää perinteistä 3-kerrosrappausta, missä kalkkisementtilaastit pehmenevät pohjasta pintaan.

Vaurioitunut alue on poistettava suorakulmaisesti ehjään pintaan asti. Rappauspaikkaukset on tasattava ympäröivän pinnan mukaisesti, eikä paikkaus saa karkeudeltaan erottua muusta pinnasta. 

Rappauspaikkausten on annettava kovettua ennen maalausta. Kalkkisementtilaasteilla tehdyt laajat korjaukset kovettuvat riittävästi yhden kuukauden aikana. Kalkkimaalaus voidaan suorittaa tätäkin aikaisemmin. 

Rappaus on tehtävä hyvissä ajoin ennen syyssateiden ja pakkasten tuloa pakkasvaurioiden välttämiseksi. Vuorokauden keskilämpötilan laskiessa alle +5 °C:een rappauslaastin kovettuminen hidastuu, ja kalkki- sekä suolasaostumien riski kasvaa 

Korjaustyössä tulee noudattaa tuotekohtaisia työohjeita, jotka löytyvät kunkin tuotteen tuoteselosteesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alustan puhtauteen ja esikasteluun sekä paikkausten jälkihoitoon.

Perinteinen paksurappaus 

Finnseco Rappauskorjauslaasti, max raekoko 3,0 mm 

• Käytetään tartunta- ja täyttörappauslaastina perinteisten 3-kerrosrappausten korjauksessa. Laasti soveltuu myös pintarappaukseen, kun paikattavan seinän pintastruktuuri on karkea sekä tiilien, tiilisaumojen ja harkkojen paikkaukseen kohteissa, joissa seinä rapataan, pinnoitetaan tai maalataan. 

Finnseco Rappauskorjauslaasti Hieno, max raekoko 0,6 mm 

• Kun halutaan sileää, hienoroiske- tai slammauspintaa. Käytetään Finnseco Rappauskorjauslaastin päällä sekä perinteisten 3-kerrosrappausten pintojen korjauksiin. 

Valmis pinta voidaan maalata ympäröivän pinnan mukaan Tikkurilan Holvi Kalkkimaalilla, Kivitexillä tai Finngard Silikaattimaalilla, Kivisilillä sekä Finngard Clean Julkisivumaalilla. Huom. muista oikeanlainen pohjustuskäsittely ennen maalausta. Koville sementtirappauksille ja ohutrappauksiin käytetään Finnseco Kuitulaastia (betoni-, harkko-, levy- ja tiilirakenteiden tasoituslaastiksi sekä eristerappausjärjestelmien liima-, verkotus- ja tasoituslaasti)